Hola otra vez!
Mulla menee hyvin täällä Meksikon auringon alla. Tällä viikolla ois tosiaan itsenäisyyspäivä, toivottavasti pääsen jotenkin juhlistamaan tän mun toisen kotimaan tärkeetä päivää.
Olin viikonloppuna hotellissa täällä Playa del Carmenissa ekassa vaihtaritapaamisessa. Oli kivaa nähdä muita vaihtareita! Mulla oli huonekavereina tytöt Unkarista ja Slovakiasta. Näin myös mun suomalaisen piirikaverin noin parin kuukauden tauon jälkeen. Eka kerta, kun pääsin naamakkain puhumaan suomea jonkun kanssa sitten Mexico Cityn maaleirin. Ja voin vaan todeta, et oli outoa. Oli niin outoa alottaa puhuminen suomeks, kun täällä kommunikoin päivittäin ihmisten kanssa espanjaks ja/tai enkuks. Suomea oon käyttänyt noin parin kuukauden ajan vain ääniviesteissä ja videopuheluissa.
Oltiin hotellissa siis perjantaista sunnuntaihin. Toi hotelli missä oltiin oli tosi iso, Blue Bay nimeltään. Yksin en hirveesti tuolla liikkunut, oisin varmaan oikeesti eksyny :-D hotellialueella ja rannalla vipels noitapesukarhuja nokka-/nenäkarhuja runsaasti, oli söpöjä mut en menis koskemaan, ne vois vaikka haukata sormesta ja veikkaan et ovat aika likaisiakin, jaja. Mut kuvia onneks sain otettua ilman vaaraa!
Oltiin hotellissa siis perjantaista sunnuntaihin. Toi hotelli missä oltiin oli tosi iso, Blue Bay nimeltään. Yksin en hirveesti tuolla liikkunut, oisin varmaan oikeesti eksyny :-D hotellialueella ja rannalla vipels noita











Toiseks viimesessä kuvassa näkyy piirin D4195 inboundit eli vaihtarit, jotka tulee muista maista tähän kyseiseen piiriin. Gracias para todos, nos vemos pronto! <3
Pinssejä ja käyntikorttejakin tuli viikonlopun aikana vaihdeltua. Pinssejä jopa niin runsaasti, että mun Rotary-bleiserin etupuoli alkaa olla aika lailla täynnä. Hihoihin ja selkäpuolelle mahtuu vielä lisää ;-)
Sitten muita kuulumisia: mulla menee hyvin, kokeet on ohi ja sain hyviä arviointeja: arvosanoja 7-10 (mun mielestä asteikko sama kuin Suomessa, 10 paras ja 4 huonoin/hylätty...)! Oon tyytyväinen, et nappasin muutaman (oisko ollu 3) kymppiäkin! Sí yo puedo y yo sé! Hassua tässä kuitenkin on se, että oon ollu tässä maassa alle kaks kuukautta ja ei tullu yhtään hylättyä vaan päinvastoin, selvisin kokeista ihan kiitettävästi.
Vikassa kuvassa näkyy meikäläisen kaverit: olin tunnustellu tässä mun korvia ja toinen niistä tuntu vähän oudolta. No olin sitten niin tyhmä, että laitoin tähän "outoon" korvaan yhdeksi yöksi korvatulpan ja siitä mun korvaressu ei tykännyt. Ei muuta kuin hakemaan apua lääkäristä. Mun mamá soitti yhelle lääkärille, mentiin klinikalle, hostäiti puhu jotain tiskillä kun mentiin ja odotettiin vaan muutama minuutti et pääsin lääkärin pakeille. Tää kyseinen lääkäri on yks mun klubin rotareista ja olin nähnyt hänet ainakin kerran aiemmin. Asiointi hoitui ihan mukavasti, vaikka mun espanja takelteleekin tosi paljon. Sain reseptin viideksi päiväksi: 1 tabletti/päivä, 2 tablettia/päivä 12 tunnin välein ja 2 tippaa korvaan 3 kertaa päivässä 8 tunnin välein. Apteekista sain myös tikkarin, jiji.
Eiköhän noilla dropeilla saada meikäläisen korva kuntoon.
Tähän loppuun vielä terkkuja kotiin rakkaille <3 erityisesti mun parhaalle perheelle ja erityisen erityisesti mun vanhemmille, jotka on mahdollistanu mulle tän vuoden ja jotka jaksaa aina tukea mua.
Mutta niinku yhdessä ohjenivaskassa lukee: "Ikävän kanssa pitää vain kasvaa isoksi."
Ja niin teen. Ikävä ei ole paha asia, mutta sitä ei saa myöskään vatvoa liikaa.
P.s. Sain sen raha-asian hoidettua ja voisin todeta, että Jumala on olemassa ja enkeleitä varjelemassa. Kiitos myös tsempeistä toverit! Haasteet kasvattaa.
Pinssejä ja käyntikorttejakin tuli viikonlopun aikana vaihdeltua. Pinssejä jopa niin runsaasti, että mun Rotary-bleiserin etupuoli alkaa olla aika lailla täynnä. Hihoihin ja selkäpuolelle mahtuu vielä lisää ;-)
Sitten muita kuulumisia: mulla menee hyvin, kokeet on ohi ja sain hyviä arviointeja: arvosanoja 7-10 (mun mielestä asteikko sama kuin Suomessa, 10 paras ja 4 huonoin/hylätty...)! Oon tyytyväinen, et nappasin muutaman (oisko ollu 3) kymppiäkin! Sí yo puedo y yo sé! Hassua tässä kuitenkin on se, että oon ollu tässä maassa alle kaks kuukautta ja ei tullu yhtään hylättyä vaan päinvastoin, selvisin kokeista ihan kiitettävästi.
Vikassa kuvassa näkyy meikäläisen kaverit: olin tunnustellu tässä mun korvia ja toinen niistä tuntu vähän oudolta. No olin sitten niin tyhmä, että laitoin tähän "outoon" korvaan yhdeksi yöksi korvatulpan ja siitä mun korvaressu ei tykännyt. Ei muuta kuin hakemaan apua lääkäristä. Mun mamá soitti yhelle lääkärille, mentiin klinikalle, hostäiti puhu jotain tiskillä kun mentiin ja odotettiin vaan muutama minuutti et pääsin lääkärin pakeille. Tää kyseinen lääkäri on yks mun klubin rotareista ja olin nähnyt hänet ainakin kerran aiemmin. Asiointi hoitui ihan mukavasti, vaikka mun espanja takelteleekin tosi paljon. Sain reseptin viideksi päiväksi: 1 tabletti/päivä, 2 tablettia/päivä 12 tunnin välein ja 2 tippaa korvaan 3 kertaa päivässä 8 tunnin välein. Apteekista sain myös tikkarin, jiji.
Eiköhän noilla dropeilla saada meikäläisen korva kuntoon.
Tähän loppuun vielä terkkuja kotiin rakkaille <3 erityisesti mun parhaalle perheelle ja erityisen erityisesti mun vanhemmille, jotka on mahdollistanu mulle tän vuoden ja jotka jaksaa aina tukea mua.
Mutta niinku yhdessä ohjenivaskassa lukee: "Ikävän kanssa pitää vain kasvaa isoksi."
Ja niin teen. Ikävä ei ole paha asia, mutta sitä ei saa myöskään vatvoa liikaa.
P.s. Sain sen raha-asian hoidettua ja voisin todeta, että Jumala on olemassa ja enkeleitä varjelemassa. Kiitos myös tsempeistä toverit! Haasteet kasvattaa.

Kaikki siis hyvin! Kiva kuulla. Voi hyvin!
VastaaPoistaGracias doña Raija! Saludos!
Poista