Vaihtariviikonloppu ja kuulumisia

Hola otra vez!

Mulla menee hyvin täällä Meksikon auringon alla. Tällä viikolla ois tosiaan itsenäisyyspäivä, toivottavasti pääsen jotenkin juhlistamaan tän mun toisen kotimaan tärkeetä päivää.

Olin viikonloppuna hotellissa täällä Playa del Carmenissa ekassa vaihtaritapaamisessa. Oli kivaa nähdä muita vaihtareita! Mulla oli huonekavereina tytöt Unkarista ja Slovakiasta. Näin myös mun suomalaisen piirikaverin noin parin kuukauden tauon jälkeen. Eka kerta, kun pääsin naamakkain puhumaan suomea jonkun kanssa sitten Mexico Cityn maaleirin. Ja voin vaan todeta, et oli outoa. Oli niin outoa alottaa puhuminen suomeks, kun täällä kommunikoin päivittäin ihmisten kanssa espanjaks ja/tai enkuks. Suomea oon käyttänyt noin parin kuukauden ajan vain ääniviesteissä ja videopuheluissa.

Oltiin hotellissa siis perjantaista sunnuntaihin. Toi hotelli missä oltiin oli tosi iso, Blue Bay nimeltään. Yksin en hirveesti tuolla liikkunut, oisin varmaan oikeesti eksyny :-D hotellialueella ja rannalla vipels noita pesukarhuja nokka-/nenäkarhuja runsaasti, oli söpöjä mut en menis koskemaan, ne vois vaikka haukata sormesta ja veikkaan et ovat aika likaisiakin, jaja. Mut kuvia onneks sain otettua ilman vaaraa!

Toiseks viimesessä kuvassa näkyy piirin D4195 inboundit eli vaihtarit, jotka tulee muista maista tähän kyseiseen piiriin. Gracias para todos, nos vemos pronto! <3
Pinssejä ja käyntikorttejakin tuli viikonlopun aikana vaihdeltua. Pinssejä jopa niin runsaasti, että mun Rotary-bleiserin etupuoli alkaa olla aika lailla täynnä. Hihoihin ja selkäpuolelle mahtuu vielä lisää ;-)

Sitten muita kuulumisia: mulla menee hyvin, kokeet on ohi ja sain hyviä arviointeja: arvosanoja 7-10 (mun mielestä asteikko sama kuin Suomessa, 10 paras ja 4 huonoin/hylätty...)! Oon tyytyväinen, et nappasin muutaman (oisko ollu 3) kymppiäkin! Sí yo puedo y yo sé! Hassua tässä kuitenkin on se, että oon ollu tässä maassa alle kaks kuukautta ja ei tullu yhtään hylättyä vaan päinvastoin, selvisin kokeista ihan kiitettävästi.

Vikassa kuvassa näkyy meikäläisen kaverit: olin tunnustellu tässä mun korvia ja toinen niistä tuntu vähän oudolta. No olin sitten niin tyhmä, että laitoin tähän "outoon" korvaan yhdeksi yöksi korvatulpan ja siitä mun korvaressu ei tykännyt. Ei muuta kuin hakemaan apua lääkäristä. Mun mamá soitti yhelle lääkärille, mentiin klinikalle, hostäiti puhu jotain tiskillä kun mentiin ja odotettiin vaan muutama minuutti et pääsin lääkärin pakeille. Tää kyseinen lääkäri on yks mun klubin rotareista ja olin nähnyt hänet ainakin kerran aiemmin. Asiointi hoitui ihan mukavasti, vaikka mun espanja takelteleekin tosi paljon. Sain reseptin viideksi päiväksi: 1 tabletti/päivä, 2 tablettia/päivä 12 tunnin välein ja 2 tippaa korvaan 3 kertaa päivässä 8 tunnin välein. Apteekista sain myös tikkarin, jiji.
Eiköhän noilla dropeilla saada meikäläisen korva kuntoon.

Tähän loppuun vielä terkkuja kotiin rakkaille <3 erityisesti mun parhaalle perheelle ja erityisen erityisesti mun vanhemmille, jotka on mahdollistanu mulle tän vuoden ja jotka jaksaa aina tukea mua.
Mutta niinku yhdessä ohjenivaskassa lukee: "Ikävän kanssa pitää vain kasvaa isoksi."
Ja niin teen. Ikävä ei ole paha asia, mutta sitä ei saa myöskään vatvoa liikaa.

P.s. Sain sen raha-asian hoidettua ja voisin todeta, että Jumala on olemassa ja enkeleitä varjelemassa. Kiitos myös tsempeistä toverit! Haasteet kasvattaa.

Hyvä vaihtari ja vaihtovuoden varjot

Hola otra vez!

Nyt kun mulla aikaa, aattelin tulla kirjottamaan vähän astetta syvällisempää postausta, joka käsittelee sitä, millainen on hyvä vaihtari ja mitä on vaihtovuoden varjot.

Aina kaikissa koulutuksissa ja ohjeissa toitotetaan, että hyvä vaihtari jaksaa hymyillä, hän on joustava ja avoin uusille asioille jne. Niitä perusjuttuja, mitkä on pakko sisäistää, jos aikoo pärjätä vuoden kaukana kotoa. Mutta kuka jaksaa tai pystyy hymyilemään 24/7? Onko joku maailman ihmisistä aina valmis joustamaan omista mielipiteistään? Onko joku aina valmis kompromisseihin? Onko kukaan koskaan täysin ennakkoluuloton? 

Niinpä. Vaihtaritkin ovat ihmisiä. Tavallisia kuolevaisia, joilla on tunteet. Ihmisiä, joita välillä itkettää ja ärsyttää. Ihmisiä, jotka tekee virheitä ja sanoo ja tekee typerästi. Ihmisiä, jotka eivät aina jaksa hymyillä tai jutella toisille. Ihmisiä, jotka pitävät uutta kulttuuria aluksi outona, mutta ajan kanssa oppivat elämään uudessa kotimaassaan. Tää saattaa kuulostaa nyt tosi kärjistetyltä ja sellaiselta, että noi infoissa annetut ohjeet ois huonoja. Ei, ohjeet on hyviä, mutta jos ne ottaa täysin kirjaimellisesti ja alkaa suorittamaan niitä, voi tulla tosi suuret paineet ja elämästä nauttiminen vaihdossa voi tuntua haastavalta. Mutta se on vain realismia, ettei kukaan pysty olemaan täydellinen vaihtari tai ihminen. Ei kukaan. Täytyy myös muistaa, että kaikki vaihtarit on erilaisia eikä kahta täysin samanlaista vaihtaria ole olemassakaan.

Tärkeää on mun mielestä, että vaihtari suhtautuu asioihin avoimesti (asenne on tärkee!) ja pyrkii positiivisuuteen, yrittää tehdä asioita, kokeilee uutta. Aina ei oo hyvä päivä, mut silloin kun se huono päivä sattuu kohdalle, kannattaa miettiä, purkaako sen vihansa muihin vai keksiikö itselle jotain tekemistä pahan olon purkamiseksi. Hyvät käytöstavat on mulle tärkeet ja oon ne oppinut jo pienestä pitäen. Eli vaikka ois paha päivä, kannattaa muistaa  hyvät tavat ja yrittää suhteuttaa omaa pahaa oloa maailman kaikkiin ongelmiin. Puhuminen pahasta olosta voi myös auttaa, mutta täytyy myös hyväksyä, että jotkut ihmiset haluavat mököttää yksinään, kun heillä on paha päivä tms. Myös syy pahaan oloon kannattaa selvittää, jolloin kiukkua/surua on helpompi käsitellä.

Ja tottakai vielä se aitous ja klassinen "ole oma itsesi". Miks esittää jotain muuta kuin on? Hyvä vaihtari osaa tuoda omaa persoonaansa esille hyvällä tavalla. Ei leuhkien, ei egosentrisesti.

Sellaisena kuin on. Hyvällä tavalla.

*********

Vaihtarivuoden varjot on niitä juttuja, mistä kaikki eivät halua blogissaan kirjottaa, mikä on toisaalta ymmärrettävää, koska se tuntuu negatiiviselta ja joskus siihen paperin kääntöpuoleen liittyy paljon henkilökohtaista tartuntapintaa. Mä aattelin kuitenkin kertoa, että kaikki ei oo täällä maailman toisella puolella ruusuilla tanssimista. 

Oon tän kuun lopulla ollut täällä kaks kuukautta, mikä on aika pieni osa kokonaisesta vuodesta. Oon jo kuitenkin ehtinyt kokea niitä hyviä kuin huonompiakin hetkiä. 

Kun saavuin Meksikoon, mulla oli ihana maaleiri, jonka jälkeen mulla oli ihana vastaanotto. Kuitenkin siinä ekoina viikkoina mulla oli aikamoinen ikävä kotiin. Oli semmonen alkushokki, että ei hyvänen aika, mä oon täällä vuoden. Hyvä etten laskenu päiviä siihen, kun nään mun äidin seuraavan kerran. Samoin espanjan kanssa olin ihan alkutekijöissä ja halusin oppia nopeammin...

Kun koulu alko, rohkaistuin puhumaan espanjaa ja sain kavereita. Olin tyytyväinen, koska olin ollut aluksi vain vapaalla. Pääsin mukaan rutiineihin ja koulurytmiin. Kuitenkin läksyt tuottivat harmaita hiuksia ja streessaannuin liikaa. Nyt koitan kuitenkin ottaa rauhallisemmin.

  

Yks ongelma, mikä mulla tässä on ollu meneillään on se et mun pankkikortit ei toiminu automaateissa. Ärsytti ja huolestutti. Otin yhteyttä pankkiin ja kotiin ja nyt pitäis toimia, kun kävin verkkopankissa kattomassa asiat kuntoon. Pitää joku päivä kokeilla automaatilla. Toivon niin, että homma on kunnossa. 

Asia, mikä mua ottaa päähän, on se, että mun pitäis/ois pitänyt tehdä joku asia eri tavalla, miten mulle on Suomessa neuvottu esim. järjestön taholta. Oon joissain asioissa tosi huono ottamaan vastaan ohjeita ja välillä turhaudun. Mun pitää kuitenkin oppia kasvamaan vastaanottavaisemmaksi ohjeiden suhteen. Oon vaan semmonen, et haluan olla joissain jutuissa oma pomoni ilman, että muut tulee neuvomaan. 

Tällä hetkellä mulla kuitenkin menee hyvin, mutta toi raha-asia stressaa. Pitäkää peukut ja varpaat pystyssä mulle! Terkkuja kotiin!

Arkea ja eka vierailu rancholla

Moikka! :-)

Vaikka viimesimmästä kuulumispostauksesta on aika vähän aikaa niin on taas ehtinyt tapahtua erilaisia juttuja. Kuukaus on vaihtunut ja nyt on siis syyskuu. Täällä Meksikossa syyskuu on tosi tärkee kuukausi, koska silloin juhlitaan itsenäisyyspäivää (joka on itse asiassa jo ens viikolla, kääksiiksjee!) ja kyseistä kuukautta kutsutaan nimellä Mes Patrio.

Koulussa on tällä hetkellä meneillään koeviikko, joka sekin on erilainen mihin oon Suomessa tottunut. Kokeita on useampi per päivä ja päivä kestää 5h. Aamulla mennään kouluun seitsemäksi ja päästään puoliltapäivin, mut ens viikolla taas normaalin lukkarin mukaan. Osallistun kokeisiin, mutta tärkeintä mulle on kuitenkin espanjan oppiminen ja mun vuodesta nauttiminen. Vaikka en kyllä valita, että sain 48% pisteistä oikeustieteen tms. kokeesta, johon en ees opiskellu! 30 prossaa pitää saada, jos haluu päästä läpi. Tosin mun ihana opettaja anto mulle yhden vastauksen yhteen tehtävään hahaha!

Lauantaina käytiin siskon kanssa Cancúnissa sen työjuttujen takia ja ei ostettu lippuja mut kurkattiin Xcaret (työjuttu sielläkin). Siellä näin elävän iguaanin! Sunnuntaina oltiin perheen kanssa rancholla. Oi että, siellä on ihana uima-allas ja niin hiljasta ja rauhallista. Lilluin altaassa varmaan useemman tunnin (enkä palanu vaikka aurinko porotti ihanasti!). Ei oo Suomen synkkää ja loskaista syystalvea ikävä, mutta pakko myöntää, et välillä on ihan paahtavan kuuma. Syötiin hyvää ruokaa ja papán synttärikakkua, koska papálla oli lauantaina synttärit :-) 

Mulla oli viime viikolla myös tapaaminen rotareitten kanssa ja puhuttiin vaihtoon liittyvistä jutuista. Siellä oli esim. mun counsellorit, klubin presidentti ja nuorisovaihtoasiamies. Keskiviikkona olin rotaryklubilla ja oli taas kyllä kivaa ja herkkuruokaakin. 

Viikonloppuna meillä on vaihtaritapaaminen hotellissa täällä Playassa. Kivaa päästä tapaamaan tän piirin muut vaihdokkaat, joita on yli 60! :-)
 
Adiós amigos!

Kysykää!

Holaa!

Nyt toivoisin teiltä lukijoilta kysymyksiä liittyen Meksikoon ja mun vaihtoon/elämään täällä. Myös yleiset kysymykset vaihtovuodesta, vaihtoon hakemisesta ym. ovat tervetulleita. Kokoan kysymykset vastauksineen erilliseen postaukseen ja aion jossain vaiheessa koota myös Suomen ja Meksikon välisiä kulttuurieroja omaan postaukseensa :-)

Antakaa palaa, kommenttiboxi on teidän!